Sairaanhoitaja (AMK), monimuoto, kevät, 2014: STHAS13

Kuvaus

ISAT OPS / 2012

Hoitotyön koulutusohjelma

OPETUSSUUNNITELMA 2012-
Hyväksytty ammattikorkeakoulun hallituksessa 26.3.2012

Opetussuunnitelmat määrittelevät tutkintojen osaamistavoitteet ja kuvaavat opiskelijoiden suunnitellun ammatillisen kasvun ja oppimisen prosessin. Niiden laadinnan perustana ovat työelämän ja sen kehittämisen tarpeet, opiskelijoiden ennakoidut valmiudet sekä ammattikorkeakoulun strategiset valinnat. Opetussuunnitelmat ovat suhteellisen pysyviä asiakirjoja, jotka hyväksytään ammattikorkeakoulun virallisen päätöksenteon kokouksissa. Ne luovat perustan monipuoliselle yhteistyölle, erilaisten toteutussuunnitelmien laadinnalle ja opiskelijoiden henkilökohtaiselle opintojen suunnittelulle.

Toteutussuunnitelmat ovat joustavia ja vaihtoehtoisia opintojen suoritustapoja mahdollistavia käytännön työkaluja. Toteutussuunnitelmissa määritellään opintojaksojen tavoitteet, sisällöt, vastuuhenkilöt, toteutustavat, suoritustavat, opiskelijoiden työn mitoitus ja aikataulut. Ne luovat pohjan opiskelijoiden yksityiskohtaiselle opintojen suunnittelulle (HOPS) sekä ammattikorkeakoulun opetuksen ja resurssien käytön suunnittelulle.

Sairaanhoitajien (AMK) opetussuunnitelma toteutetaan ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) yhteistyönä. Yhteistyö-kumppaneina ovat Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Savonia ammattikorkeakoulu (www.isat.fi). Savoniassa terveysalan opetusta antavat yksiköt sijaitsevat Iisalmessa ja Kuopiossa. Lisäksi Savoniassa toimii Varkauden opetusyksikkö. ISAT yhteistyössä toimivien terveysalan opetusyksiköiden (Iisalmi, Joensuu, Kuopio) toteutussuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden, joka sisältää koulutusohjelmakohtaisia sekä opetusyksikkökohtaisia ja koko ammattikorkeakoulua koskevia osia. Toteutussuunnitelmaan liittyvät valinnat tehdään yhteistyössä eri opetusyksiköiden kanssa.

TUTKINNON YLEISKUVAUS JA KOULUTUSOHJELMAN OSAAMISPROFIILI

Tutkinto: Sairaanhoitaja (AMK)
Laajuus: 210 op / 3,5 vuotta

Hoitotyön koulutusohjelmassa tavoitteena on kouluttaa hoitotyön ammattilaisia, sairaanhoitajia. Koulutuksen aikana tuetaan opiskelijoiden ammatillista kasvua ja asiantuntijuuden kehittymistä. Sairaanhoitajan ammatissa toimiminen edellyttää vahvaa eettistä ja ammatillista päätöksentekotaitoa.

Sairaanhoitaja toteuttaa ja kehittää hoitotyötä, joka on samanaikaisesti terveyttä edistävää ja ylläpitävää, sairauksia ehkäisevää ja parantavaa sekä kuntouttavaa. Sairaanhoitaja ohjaa ja tukee yksilöitä, perheitä ja yhteisöjä eri elämänvaiheissa yhteistyössä eri ammattiryhmien kanssa. Sairaanhoitaja vastaa hoitotyön ammatillisista tehtävistä perustaen toimintansa parhaaseen mahdolliseen näyttöön eri tieteenaloilta. Sairaanhoitaja on vastuullinen itsensä ja ammattialansa jatkuvasta kehittämisestä. Hän toteuttaa, johtaa ja arvioi hoitotyötä ja vastaa tutkimukseen perustuvasta hoitotyön laadusta ja sen kehittämisestä.

Sairaanhoitajan osaaminen koostuu seuraavista osa-alueista:
- Terveyden edistämisen osaaminen
- Hoitotyön asiakaslähtöisen päätöksenteon osaaminen
- Moniammatillinen yhteistyöosaaminen
- Ohjaus- ja opetusosaaminen
- Kliinisen hoitotyön osaaminen
- Oppimisen taidot
- Eettinen osaaminen
- Työyhteisöosaaminen
- Innovaatio-osaaminen
- Kansainvälisyysosaaminen

ISAT -strategian mukaisesti sairaanhoitajan (AMK) opetus painottuu vanhustyön ja perusterveydenhuollon alueille. Aikuiskoulutuksessa erityisinä painotuksina ovat ikääntyneiden hoito ja työ perusterveydenhuollossa ja kotihoidossa.

Sairaanhoitajan (AMK) koulutuksessa noudatetaan ammattikorkeakoululakia 351/2003 ja asetusta 352/2003 sekä OPM:n (työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:24) "Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon. Koulutuksesta valmistuvien ammatillinen osaaminen, keskeiset opinnot ja vähimmäisopintopisteet”. Koulutus täyttää Euroopan parlamentin ja Neuvoston ammattipätevyyden tunnustamisesta antaman direktiivin (2005/36/EY) vaatimukset.

OPPIMISPROSESSIN KUVAUS

Opiskelijan ammatillinen kasvu esitetään vuositeemoina, joissa kuvataan hoitotyön opiskelijan kehittymisen polku hoitotyön perehtyjästä hoitotyön kehittäjäksi. Vuositeemat ja niiden osaamistason kuvaukset sekä lukukausiteemat ja teemojen osaamistavoitteet auttavat opiskelijaa keskittymään ydintietojen ja ‑taitojen sekä eettisten periaatteiden oppimiseen. Opinnoissaan opiskelija kartuttaa ammatillista osaamistaan tietämisen, ymmärtämisen ja toiminnan osaamisessa sekä kyvyssä hallita erilaisia tilanteita. Oppiminen on tavoitteellista, tilannesidonnaista ja vuorovaikutuksellista toimintaa. Tämä edellyttää opiskelijan omien tavoitteiden ja päämäärien tunnistamista.

Oppimisen suunniteltu eteneminen sairaanhoitajaopinnoissa

1. vuosi
Hoitotyöhön perehtyjä
Opiskelija toimii hoitotyön arvo- ja tietoperustan mukaan ja ymmärtää niiden merkityksen potilaan hoitamisessa

Perehtyjänä hoitotyön toimintaympäristössä. 29 op.
Opiskelija osaa tarkastella ihmistä ja hoitotyötä osana sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristöä.

Oppijana hoitotyön toimintaympäristössä. 31 op.
Opiskelija osaa käyttää perustietoa ihmisestä, hoitotyön arvoista ja toiminnoista harjoitellessaan hoitotyötä.

2. vuosi

Hoitotyöhön harjaantuja
Opiskelija vahvistaa hoitotyön osaamistaan ja sen reflektointia.

Harjaantujana pitkäaikaissairaan potilaan terveyden edistämisessä. 30,5 op.
Opiskelija osaa käyttää tietoa terveyden edistämisestä ja pitkäaikaissairauksista harjoitellessaan hoitotyötä.

Harjaantujana perioperatiivisessa hoitotyössä. 30 op.
Opiskelija osaa käyttää näyttöön perustuvaa tietoa perioperatiivisen hoitotyön toiminnoista harjoitellessaan hoitotyötä.

3. vuosi

Hoitotyön soveltaja
Opiskelija osaa soveltaa hoitotyön osaamistaan erilaisissa ympäristöissä ja arvioida ammatillista kehittymistään kriittisesti.

Soveltajana erilaisissa hoitotyön toimintaympäristöissä. 29,5 op.
Opiskelija osaa soveltaa tietoaan perhehoitotyöstä sekä mielenterveyden ja päihdehoitotyöstä harjoitellessaan hoitotyötä.

Soveltajana erilaisissa gerontologisen hoitotyön ympäristöissä. 30 op.
Opiskelija osaa soveltaa ja analysoida tietoa ikääntymisestä ja sairaanhoitajan vastaanottotoiminnasta sekä osaa toteuttaa hoitotyötä erilaisissa toimintaympäristöissä.

4. vuosi

Hoitotyön kehittäjä
Opiskelija syventää hoitotyön osaamistaan ja hänellä on valmiudet kehittää hoitotyötä.

Kehittyvä hoitotyön asiantuntija. 30 op.
Opiskelija osaa arvioida, suunnitella ja ehdottaa ratkaisuja hoitotyön kehittämiseksi.

Pedagogiset valinnat

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun koulutusta ohjaava pedagoginen viitekehys pohjautuu sosiokonstruktivistiseen lähestymistapaan, jonka mukaan oppija on aktiivinen tiedon muokkaaja. Oppija tekee tiedosta oman tulkintansa ja konstruoi eli rakentaa tiedon aikaisempien tietojensa ja kokemustensa pohjalta. Hoitotyön asiantuntijaksi kasvu nähdään oppijan jatkuvana prosessina, joka kehittyy opintojen aikana. Sosiaalisella vuorovaikutuksella ja dialogilla on keskeinen rooli oppijan oppimisessa, jota tapahtuu erilaisissa oppimisympäristöissä ammattikorkeakoulussa sekä työelämässä esim. terveydenhuollon oppimisen harjoittelupaikoissa ja erilaisten maakunnallisten hankkeiden sekä projektien avulla.

Oppiminen on tavoitteellista, tilannesidonnaista ja vuorovaikutuksellista toimintaa, joka edellyttää opiskelijalta omien tavoitteiden ja päämäärien tunnistamista. Oppiminen ei ole vain tiedollista kehittymistä ja käsitteellistä muutosta, vaan se on myös omien asenteiden, tunteiden ja käsitysten entistä parempaa tiedostamista ja hallintaa niin, että ne tukevat kokonaisvaltaista oppimista. Tähän tarvitaan reflektoinnin taitoa, joka kehittyy ohjauksen ja kokemuksen myötä. Opiskelija on itseohjautuva ja omasta ammatillisesta kasvustaan ja kehittymisestään vastuun ottava yksilö. Opiskelijan itseohjautuvuuden ja yhteistoiminnallisuuden kehittymistä tuetaan opintojen aikana eri tavoin.

Opintojen tavoitteena on rakentaa perustaa tutkivalle työotteelle, joka vahvistuu erilaisissa oppimisympäristöissä luokkahuoneissa, verkkoympäristöissä ja työ- ja harjoittelupaikoilla. Kriittinen ja vaihtoehtoja etsivä näkökulma tietoon on uudistamisen ja ammatillisen kehittymisen edellytys. Opetusmenetelmällisiä vaihtoehtoja käytetään monipuolisesti, mutta harkitusti. Monimuotoinen opetus sisältää useampia opetusmuotoja, joissa käytetään hyödyksi tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia. Koulutusohjelman opintojen joustavia toimintatapoja ovat esimerkiksi:

- opiskelussa yhdistyvät opettaja- ja opiskelijalähtöiset, verkkoperusteiset sekä yhteisölliset vuorovaikutustilanteet
- opiskelija tekee opintoihin liittyviä oppimistehtäviä työelämäyhteyksissä
- opiskelijan aiemmin hankkimaa osaamista tunnistetaan osaamiskartoituksen avulla (AHOT) ja hän voi osoittaa osaamistaan eri osaamisen tunnistamisen keinoin
- opiskelija voi suorittaa osan opinnoistaan hankkeissa tai kansainvälisessä vaihdossa

Harjoittelusta osa toteutetaan asianmukaiset potilashoidon välineet sisältävissä ammattikorkeakoulun harjoitustiloissa ja -tilanteissa. Harjoittelu toteutetaan ohjattuna harjoitteluna ammattikorkeakoulun terveysalan hyväksymissä toimintaympäristöissä. Keskeiset harjoittelupaikat ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston ammattipätevyyden tunnustamisesta antaman direktiivin mukaiset. Ohjattu harjoittelu toteutetaan ammattikorkeakoulun solmimien harjoittelusopimusten mukaisena.

Oppimisen ohjaus

Hoitotyön koulutusohjelmassa ohjauksen keskeinen tehtävä on tukea opiskelijan sairaanhoitajaksi kasvua sekä kehitystä. Ohjauksen tavoitteena on opintojen eri vaiheissa vastata opiskelijan elämäntilanteen, oppimisen ja opiskelun sekä henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen mukanaan tuomiin ohjaustarpeisiin.

Ohjaus on eri toimijoiden; opettajien, opettajatutoreiden, opinto-ohjaajan ja opiskelijatutoreiden yhteinen tehtävä. Opintojaksoilla tapahtuvan ohjauksen käytännöt sovitaan opettajan ja opiskelijoiden kesken. Kunkin saapumisryhmän tutoropettajalla on tärkeä tehtävä toimia ensisijaisena oman ryhmänsä ohjaajana. Opettajatutorit pitävät yhteyttä ryhmäänsä ja sen opiskelijoihin. Säännöllisten ryhmätapaamisten lisäksi tutoropettajat käyvät vuosittain kehityskeskustelut ryhmänsä opiskelijoiden kanssa. Opinto-ohjaajan tehtävänä on yksilö- ja ryhmäohjauksen avulla mm. edistää opiskeluvalmiuksien arviointia ja kehittymistä, hoitotyön opintojen tavoitteisiin, sisältöihin ja toteutukseen perehtymistä ja tukea henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa ja toteutumisen arvioinnissa yhteistyössä muiden opettajien kanssa.

Aloittavien opiskelijoiden ammattikorkeakouluopintoihin orientoimisessa on opiskelijatutoreilla tärkeä tehtävä. Heidän toimintansa tavoitteena on olla omalta osaltaan rakentamassa myönteistä opiskeluilmapiiriä yhdessä muun henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa.

Opiskelijan ammatillista kehittymistä ja opiskelusuunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa sekä opiskelijan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Harjoittelun yhteydessä käytäviin palaute- ja arviointikeskusteluihin opettajan ja opiskelijan lisäksi osallistuu myös työpaikan ohjaaja. Harjoittelua ohjaava opettaja mahdollistaa pedagogisena asiantuntijana opiskelijan laadukkaan ohjatun harjoittelun ja ammatillisen kehittymisen yhdessä työpaikan ohjaajan/ohjaajien kanssa.

Opintotoimisto, kirjasto- ja tietopalvelut, kansainvälisyyspalvelut ja muut tukipalvelut auttavat opiskelussa. Koulutuksessa noudatetaan esteettömyyden sekä kestävän kehityksen periaatteita.

Osaamisen arviointi ja AHOT

Arvioinnissa noudatetaan Savonia ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tutkintosääntöjä. Arvioinnilla ohjataan ja tarkistetaan opiskelijan opintojen tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnin kriteerit perustuvat opintojakson tavoitteisiin ja opiskelijan saa opintojakson alkaessa tiedot arviointiperusteista. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa

Opetussuunnitelmassa määritellään kunkin opintojakson tavoitteet, käsiteltävä asiakokonaisuus, laajuus opintopisteinä, opintojen ja opetuksen järjestämisen periaatteet sekä vaadittavat suoritukset. Opintojen joustavuuden takaavat virtuaaliopinnot, sosiaalisen median käyttö oppimisen välineenä ja vaihtoehtoisten osaamisen osoittamistapojen käyttäminen. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen, tunnustaminen ja näyttö (AHOT) ovat osa tätä prosessia. Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS) ja osaamisen kehittymisen tukena toimii tutoropettaja.

Opiskelijalla on mahdollisuus hakea aikaisemmin hankkimansa osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi tutkintoaan riippumatta siitä, miten ja missä osaaminen on hankittu. Osaamisen tunnustamisessa opiskelijan osaamista verrataan ISAT opetussuunnitelmassa kirjattuihin osaamistavoitteisiin. Pääsääntöisesti tunnistamista ja tunnustamista haetaan opintojen alkuvaiheessa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman vahvistamisen yhteydessä. Opintojen aikana opiskelija arvioi oman osaamisensa kehittymistä vuosittain kehityskeskustelussa ja tämän pohjalta päivitetään henkilökohtaista opintosuunnitelmaa tutoropettajansa kanssa.

Opetus ISAT yhteistyönä eri oppilaitosten kesken

Opiskelijat osallistuvat sairaanhoitaja (AMK) lähipäivien yhteis- ja ryhmäopetukseen joko Iisalmessa, Joensuussa tai Kuopiossa. Kullekin opiskelijalle osoitetaan yhteis- ja ryhmäopetusta varten pääoppilaitos, johon hän alun perin hakenut ja tullut valituksi. Näin ollen opiskelija sitoutuu noudattamaan pääoppilaitoksensa opetussuunnitelmaa. Savonia ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmat poikkeavat filosofisilta lähtökohdiltaan toisistaan, mutta Iisalmen, Joensuun ja Kuopion sairaanhoitaja (AMK) opetussuunnitelmien toteutus on kaikille opiskelijoille samanlainen. Opiskelijan verkko-opiskelu on paikkaan sitomatonta. Työ- ja harjoittelupaikoilla tapahtuvan oppimisen tavoitteista sopivat yhdessä kulloisenkin harjoittelujaksosta vastaavan opettajan kanssa.

Opetuksen ja TKI-toiminnan integrointi

Opintoja (teoriaopintoja, harjoitteluja, opinnäytetyötä) voidaan toteuttaa myös koulutuksen ja työelämän yhteisissä soveltavissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa, jotka tukevat opiskelijan työelämävalmiuksien syntymistä.

Kansainvälistymisen polku

Toteutuksessa kansainvälisyysosaaminen näkyy eri opintojen vaiheissa oppimisen tavoitteissa, opintojaksojen sisällöissä, kansainvälisessä vaihdossa tai harjoittelussa, ohjaus- ja tutortoiminnassa, hankkeissa, opinnäytetöissä sekä vapaasti valittavissa opinnoissa.

Kansainvälistymisopintojen (kieli- ja monikulttuurisuusopinnot, opiskelija‑ ja opettajavaihdot) tavoitteena on tukea opiskelijan kansainvälisyysosaamisen kasvua ja varmistaa, että opiskelijat saavat valmiudet työskennellä kansainvälisessä ja monikulttuurisessa toimintaympäristössä. Tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden ymmärrystä oman alansa kansainvälisistä toimintaympäristöistä sekä tukea vuorovaikutustaitojen, kielitaidon ja monikulttuurisen osaamisen kehittymistä.

Vaihtoon valmentava virtuaalinen Valtteri-opintojakso (2 op) on pakollinen ensimmäistä kertaa opiskelijavaihtoon tai työharjoitteluun ulkomaille lähteville PKAMK:n opiskelijoille pois lukien IB:n ja ID:n opiskelijat. Valtteri sisältää valmentautumista ennen vaihtoon lähtemistä sekä raporttiosion vaihdosta palaamisen jälkeen.

Koulutuksen keskeinen tehtävä on monikulttuurisen yhteiskunnan kehityksen mahdollistaminen ja tukeminen. Koulutus voi vaikuttaa myönteisesti yhdenvaraisuuden toteutumiseen ja asenneilmapiiriin monimuotoistuvassa yhteiskunnassa. Koulutus kehittää kansainvälisen osaamisen kautta työelämää sekä parantaa valmistuvien opiskelijoiden työmarkkina-asemaa. Kansainvälistyminen edistää innovaatiomahdollisuuksia ja osaamisen kehittymistä.

Yrittäjyyspolku

Yrittäjyys Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa tähtää yrittäjyyden ammatilliseen osaamiseen, jonka päämääränä on paitsi yrittäjänä toimiminen, myös yrittäjämäisen toiminnan, yrittäjyystietojen ja yrityselämän tuntemuksen lisääminen riippumatta siitä muodosta, jossa opiskelija nyt tai tulevaisuudessa työtään tekee. Yrittäjyystietoutta ja -kokemuksia tarjotaan hoitotyön koulutusohjelmassa opiskelijoille vapaasti valittavissa opintojaksoissa, joissa kannustetaan yrittäjän uralle ja joissa ideoita voi jalostaa liikeideoiksi.

OPETUSSUUNNITELMAN LAADINTA, TOTEUTUS, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

Ammattikorkeakoulussa toteutetaan muutaman vuoden välein laaja opetussuunnitelmien arviointi- ja uudistusprosessi. Opetussuunnitelman toimivuutta arvioidaan säännöllisesti opiskelija-, työelämä- ja henkilöstöpalautteen perusteella. Ammattikorkeakoulun ja työelämän välinen yhteistyö varmistaa molemminpuolisen substanssiasiantuntijuuden jatkuvan kehittymisen. Opetushenkilöstö luo yhdessä oppijoiden ja työelämän kanssa oppimistilanteita, jotka tukevat opiskelijan oppimista.

ISAT

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
Savonia ammattikorkeakoulu

Hoitotyön koulutusohjelma / Sairaanhoitaja

1. vuosi: Hoitotyöhön perehtyjä

Perehtyjänä hoitotyön toimintaympäristössä
- Minä oppijana ammattikorkeakoulussa
- Opiskelun viestintätaidot
- Luonnontieteelliset perusteet hoitotyössä
- Terveysalan palvelujärjestelmät ja hyvinvointipalvelut
- Hoitotyön filosofiset, tieteelliset ja kulttuuriset perusteet
- Hoitotyön toiminnot

Oppijana hoitotyön toimintaympäristössä
- English for Nurses
- Tuki- ja liikuntaelimistö ja potilassiirrot
- Lääkehoidon perusteet
- Hoitotyön tiedonhallinta
- Infektioiden torjunta ja tautioppi
- Hoitotyön toimintojen harjoittelu
- Vapaasti valittavat opinnot

2. vuosi: Hoitotyöhön harjaantuja

Harjaantujana pitkäaikaissairaan potilaan terveyden edistämisessä
- Minä oppijana ammattikorkeakoulussa
- Diagnostiikan perusteet
- Pitkäaikaissairaan potilaan hoitotyö
- Terveyden edistäminen
- Pitkäaikaissairaan potilaan hoitotyön harjoittelu
- Vapaasti valittavat opinnot

Harjaantujana perioperatiivisessa hoitotyössä
- Svenska för hälsovård
- Tutkiva kehittäminen
- Perioperatiivinen hoitotyö
- Opinnäytetyö
- Perioperatiivisen hoitotyön harjoittelu

Kompetenssi / Kuvaus

Terveyden edistäminen osaaminen
- ymmärtää terveyden edistämisen merkityksen paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla ja perustaa toimintansa terveyden edistämisen ohjelmiin.
- tuntee vaikutusmahdollisuutensa yhteiskunnan päätöksentekojärjestelmässä ja vaikuttaa hoitotyön asiantuntijana yksilön ja yhteisön terveyttä edistävään yhteiskunnalliseen kehittämiseen.
- perustaa toimintansa terveyden edistämisen eettisiin periaatteisiin ja teoreettisiin lähtökohtiin.
- osaa käyttää näyttöön perustuvia terveyden edistämisen menetelmiä eri toimintaympäristöissä.
- tunnistaa ja ennakoi yksilön ja yhteisön terveysongelmia ja – uhkia.
- vahvistaa ja aktivoi yksilön, perheen ja erityisesti ikääntyvän väestön omahoitoa tukemalla näiden voimaantumista, autonomiaa, motivaatiota ja pystyvyyden tunnetta terveyden, voimavarojen ja toimintakyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä.
- toimii hoitotyön asiantuntijana kestävää kehitystä ja ympäristön terveyttä edistävässä työssä.
- tietää asiakkaan/potilaan palveluketjut ja osaa käyttää tietoaan terveyden edistämisessä.
- tietää tavallisimpien sairauksien etiologian ja lääketieteelliset hoitoprosessit ja osaa käyttää tietoaan terveyden edistämisessä.

Hoitotyön asiakaslähtöisen päätöksenteon osaaminen
- toimii holistiseen ihmiskäsitykseen perustuen.
- hallitsee näyttöön perustuvan ammatillisen päätöksenteon ja vastuunoton.
- osaa toimia asiakaslähtöisessä ja tavoitteellisessa vuorovaikutuksessa ja hoitosuhteessa potilaan, perheen ja yhteisön sekä eri-ikäisten ja eri kulttuureista tulevien kanssa.
- vastaa hoitotyön tarpeen määrittelystä ja suunnittelee, toteuttaa ja arvioi potilaan/asiakkaan hoitotyötä yhteistyössä potilaan ja hänen läheistensä kanssa.
- osaa dokumentoida hoitotyön potilasasiakirjojen ja potilastietojen edellyttämän tietosuojan ja -turvan mukaisesti.
- osaa hyödyntää informaatioteknologian mahdollisuuksia.
- toimii ikääntyneitä asiakkaita kunnioittaen ja soveltaa ikäosaamistaan asiakastyössä.

Moniammatillinen yhteistyöosaaminen
- hallitsee tasavertaisen asiakaslähtöisen yhteistyön.
- toimii moniammatillisissa tiimeissä, projekteissa ja verkostoissa hoitotyön asiantuntijana.
- osaa koordinoida ja vastata asiakkaan/potilaan hoito- ja palveluprosessista.
- osaa soveltaa ja kehittää ikäosaamista erilaisissa toimintaympäristöissä.

Ohjaus- ja opetusosaaminen
- osaa ohjata ja opettaa erilaisia potilaita ja asiakkaita, heidän omaisiaan ja läheisiään sekä ryhmiä ja yhteisöjä näyttöön perustuen.
- osaa ohjata ja tukea potilasta ja asiakasta omahoidossa ja potilaan oman terveysongelman hallinnassa asiakaslähtöisesti kumppanuus- ja valmennussuhteessa.
- osaa ohjata ja opettaa opiskelijoita ja henkilöstöä.
- osaa käyttää ja tuottaa tarkoituksenmukaista materiaalia ohjauksensa tueksi sekä hyödyntää sähköistä potilasohjausta.

Kliinisen hoitotyön osaaminen
- perustaa toimintansa hoitotieteeseen, terveystieteisiin ja muihin lähitieteisiin.
- perustaa toimintansa parhaaseen mahdolliseen näyttöön.
- osaa toimia kuntoutumista edistävän hoitotyön ja hoidon jatkuvuuden periaatteiden mukaisesti.
- osaa vastata potilaan fyysisestä, psyykkisestä, hengellisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta ja tukea potilaan ja hänen läheistensä hyvinvointia ja jaksamista.
- osaa käyttää ja soveltaa keskeisiä hoitotyön toimintoja turvallisesti erilaisissa tilanteissa ja arvioida hoidon vaikuttavuutta.
- osaa käyttää keskeisiä gerontologisen hoitotyön toimintoja ja arvioida hoidon vaikuttavuutta.
- osaa seurata potilaan tilaa, oireita ja hoidon vaikuttavuutta tavallisimpien sairauksien hoidossa sekä tehdä tarvittavat johtopäätökset.
- osaa keskeiset tutkimus- ja hoitotoimenpiteet ja niissä tarvittavien välineiden ja laitteiden oikean ja turvallisen käytön.
- osaa ennalta ehkäistä ja tunnistaa potilaan/asiakkaan mielenterveyttä uhkaavia tilanteita ja auttaa häntä tarkoituksenmukaisin tavoin.
- osaa lievittää potilaan kipua ja kärsimystä eri tilanteissa, myös elämän päättyessä.
- osaa antaa ensiavun erilaisissa hoito- ja toimintaympäristöissä, hallitsee potilaan peruselvytyksen apuvälineitä käyttäen ja osallistua hoitoelvytykseen toimivaltaansa kuuluvissa tehtävissä sekä tarvittaessa johtaa elvytystoimintaa, jos paikalla ei ole lääkäriä.
- osaa toimia normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusolojen terveydenhuollossa voimassa olevien toimintaohjeiden mukaisesti.
- osaa toimia ergonomisesti.
- osaa torjua infektioita.
- toteuttaa lääkärin hoito-ohjeen mukaisen lääkehoidon turvallisesti ja osaa seurata lääkehoidon vaikuttavuutta.
- hallitsee lääkehoidon toteutuksen edellyttämän lääkelaskennan ja lääkehoidon perustana olevan keskeisen kliinisen farmakologian tiedon eri-ikäisten hoitotyössä.
- hallitsee nestehoidon ja potilaan laskimoon annettavan lääkehoidon ja verensiirron valmisteluun ja toteutukseen liittyvät toimenpiteet, potilaan valmistamisen näihin hoitoihin sekä potilaan tarkkailun nestehoidon ja verensiirron aikana ja niiden jälkeen.
- tunnistaa lääkehoitoprosessiin liittyvät riskikohdat ja osaa käyttää lääkityspoikkeamista koottua tietoa lääkehoitoprosessin kehittämiseksi.

Oppimisen taidot
- osaa arvioida ja kehittää osaamistaan ja oppimistapojaan
- osaa hankkia, käsitellä ja arvioida tietoa kriittisesti
- kykenee ottamaan vastuuta ryhmän oppimisesta ja opitun jakamisesta

Eettinen osaaminen
- kykenee ottamaan vastuun omasta toiminnastaan ja sen seurauksista
- osaa toimia alansa ammattieettisten periaatteiden mukaisesti
- osaa ottaa muut huomioon työskentelyssään
- osaa soveltaa tasa-arvoisuuden periaatteita
- osaa soveltaa kestävän kehityksen periaatteita

Työyhteisöosaaminen
- osaa toimia työyhteisön jäsenenä ja edistää yhteisön hyvinvointia
- osaa toimia työelämän viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa
- osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oman alansa tehtävissä
- kykenee luomaan henkilökohtaisia työelämäyhteyksiä ja toimimaan verkostoissa
- osaa tehdä päätöksiä ennakoimattomissa tilanteissa
- kykenee työ johtamiseen ja itsenäiseen työskentelyyn asiantuntijatehtävissä
- omaa valmiuksia yrittäjyyteen

Innovaatio-osaaminen
- kykenee luovaan ongelmanratkaisuun ja työtapojen kehittämiseen
- osaa työskennellä projekteissa
- osaa toteuttaa tutkimus-, kehittämishankkeita soveltaen alan olemassa olevaa tietoa ja menetelmiä
- osaa etsiä asiakaslähtöisiä, kestäviä ja taloudellisesti kannattavia ratkaisuja

Kansainvälistymisosaaminen
- omaa alansa työtehtävissä ja niissä kehittymisessä tarvittavan kielitaidon
- kykenee monikulttuuriseen yhteistyöhön
- osaa ottaa työssään huomioon kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia