Insinööri (AMK), konetekniikka, päivä, syksy, 2002, tuotantotekniikka: WKNS02T

Kuvaus

Tutkinnon yleiskuvaus ja tavoitteet

Koulutusohjelman tavoitteena on antaa laaja-alaiset valmiudet vastuulliseen työskentelyyn oman alansa teollisuuden ja hallinnon teknillisissä suunnittelu-, käyttö-, ja kaupallisissa tehtävissä, myös kansainvälisillä työmarkkinoilla. Tavoitteisiin kuuluu myös valmius oman yritystoiminnan käynnistämiseen sekä jatkuvaan itsensä kehittämiseen.

Opintojen rakenne ja toteutustapa

Perusopinnoilla rakennetaan edellytykset insinööritieteiden soveltamiselle ja ammatillisille opinnoille. Perusopintoja (johdatus amk-opintoihin, fysiikka, kemia, matematiikka, tietotekniikka, viestintä, ruotsi ja vieras kieli) on 40 ov, paitsi tuotantotekniikkaan suuntautuvilla opiskelijoilla 35 ov.

Ammattiopinnot koostuvat koulutusohjelmakohtaisista opinnoista (tuotantotekniikka 35 ov, muilla 40 ov) ja suuntaavista ammattiopinnoista (tuotantotekniikka 30 ov, muilla 40 ov). Koulutusohjelmakohtaisilla opinnoilla luodaan perusvalmiuksia insinööritehtäviä varten ja ne muodostavat perustan varsinaisille ammattiopinnoille. Konetekniikan koulutusohjelmassa suuntaavia ammattiaineita opiskelevat 40 ov mekaniikkasuunnitteluun ja koneautomaatioon suuntautuvat ja 30ov tuotantotekniikkaan suuntautuvat opiskelijat. Suurin osa suuntaavista opinnoista on pakollisia. Valinnaisuuden määrä vaihtelee riippuen suuntautumisvaihtoehdosta. Valinnaisista opintojaksoista järjestetään ne, joille on riittävästi opiskelijoita. Jos opiskelija haluaa valita tuotantotekniikan suuntautumisvaihtoehdon, valinta täytyy tehdä jo ensimmäisen lukuvuoden aikana. Muut valitsevat suuntautumisvaihtoehdon käytännössä 2. lukuvuoden lopussa.

Vapaasti valittavat opinnot (10 ov) opiskelija voi valita omasta tai toisesta koulutusohjelmasta PohjoisKarjalan ammattikorkeakoulussa, amk:n vapaasti valittavista opinnoista tai mistä muusta vähintään ammattikorkeakoulutasoisesta oppilaitoksesta kotimaassa tai ulkomailla.

Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattialojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä luoda mahdollisuus tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Työtehtävien tulee laadultaan olla sellaisia, että ne palvelevat
koulutusohjelman tavoitteita. Harjoittelunsa aikana opiskelija osallistuu työyhteisön jäsenenä vaihteleviin työtehtäviin ja harjaantuu vastuulliseksi, työhönsä sitoutuvaksi, yhteistyökykyiseksi ja joustavaksi työntekijäksi. Harjoittelu tulee suorittaa opiskelun aikana harjoittelulle erikseen varattuina aikoina. Harjoittelun laajuus on 20 opintoviikkoa muilla ja tuotantotekniikan opiskelijoilla 40 ov.

Harjoittelun tulee olla ohjattua. Ohjattuun harjoitteluun kuuluvat työharjoittelusopimus, jaksoraportit, kehityskeskustelu ja loppuraportti. Harjoittelujakso tulee olemaan kolmannen vuosikurssin neljännestä jaksosta alkaen seuraavan lukuvuoden alkuun. Tuotantotekniikan opiskelijoille on ed. lisäksi harjoittelulle varattu toisen vuosikurssin neljäs jakso ja sitä seuraava kesä. Pääsääntöisesti ohjaussopimus voidaan tehdä toisen vuosikurssin jälkeisille ( kesät ja harjoittelujaksot) harjoittelulle varatuille ajoille. Erikseen harkittavissa tapauksissa (mm. tuotantotekniikkaan suuntautuvat) harjoittelun ohjaussopimus voidaan tehdä jo ensimmäisen vuosikurssin jälkeiselle kesälle. Ohjattu harjoittelu tuottaa 1 ov/työviikko. Tavallisesta kesätyöstä ei opintoviikkoja voi saada.

Ulkomailla tapahtuvasta harjoittelusta saa myös 1 ov/ työviikko. Harjoittelu ulkomailla on erittäin suositeltavaa, koska se luo hyvän pohjan kielitaidolle ja auttaa ymmärtämään kulttuurieroja. Kansainvälisten kontaktien , kokemusten ja kielitaidon merkitystä ei voi liikaa korostaa. Harjoittelupaikan hankinnasta vastaavat opiskelijat itse, harjoittelupaikkoja välittävät kuitenkin AMK:n rekrytointipalvelu ja harjoitteluinsinööri. Harjoittelusta on saatavissa erilliset ohjeet. Ohjeet ovat myös koulutusohjelman internet-sivuilla.

Opinnäytetyö kuuluu olennaisena osana insinöörin tutkintovaatimuksiin (ks. tutkintosääntö 6§ ja 7§). Työn tarkoituksena on toimia yhdyssiltana teoreettisen opiskelun ja käytännön työelämän välillä sekä helpottaa opiskelijan siirtymistä korkeakoulusta insinööritehtäviin. Työn aiheen ja valvojan vahvistaa koulutusohjelmajohtaja tai hänen valtuuttamansa opettaja. Opinnäytetyön vaatimuksista ja aikataulutuksesta samoin kuin opinnäytteen laadinnasta on saatavissa erillinen ohjeisto ammattikorkeakoulun www- sivuilta.

Suuntautumisvaihtoehdot / valinnaiset opinnot

Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmassa voidaan suuntautua
- koneautomaatioon
- mekaniikkasuunnitteluun tai
- tuotantotekniikkaan

Tuotantotekniikan suuntautumisvaihtoehtoon on tehty oma opetussuunnitelma, jonka tunnus on T-kirjain esim. WKNS02T.

Koneautomaatio
Koneautomaatioinsinööri työskentelee automatisoitujen tuotantojärjestelmien tai tuotteiden suunnittelu-, kehitys ja projektitehtävissä. Opiskelu antaa valmiudet tietokoneavusteisten tuotantojärjestelmien laite- ja automaatiosuunnitteluun sekä toteutusprojektien
läpiviemiseen. Iso osa opinnoista suoritetaan modernissa tuotantoautomaation laboratoriossa ja opinnoissa hyödynnetään paljon uusinta informaatioteknologiaa ja sovelletaan moderneja suunnitteluohjelmistoja.

Mekaniikkasuunnittelu
Mekaniikkasuunnitteluinsinöörin koulutus tähtää erityisesti metalli- ja elektroniikkateollisuuden tarvitsemien komponenttien, koneiden, ja konejärjestelmien konstruoinnissa ja kehitystyössä tarvittavien valmiuksien luomiseen. Tavoitteeseen pääsemiseksi
koulutuksessa hyödynnetään huomattavassa määrin tietotekniikkaa käyttämällä alan uusimpia ja kehittyneimpiä ammattiohjelmistoja.

Tuotantotekniikka
Tuotantoinsinööri vastaa teollisuudessa tuotantotoiminnasta ja tuotannon kehittämisestä. Koulutus tähtää valmistus- ja tuotannonohjausmenetelmien tuntemuksen lisäksi koneautomaation osaamiseen, sekä tuotantoinsinööriltä edellytettävien esimiestehtävissä tarvittavien työelämän moninaisten vuorovaikutussuhteiden ymmärtämiseen. Opiskelu antaa laajat valmiudet toimia teknisen kaupan ja teollisuuden moninaisissa tehtävissä.